”Kevät keikkuen tulevi / kori täynnä pensseleitä / väripurkkeja rutosti /
kasvun tarpeet kainalossa / kaikki parhaimmat tavarat / kesää varten varmistettu.”
Olipahan pakko heittäytyä runolliseksi tuohon alkuun, sillä kevät tulee keikkuen myös mökin rakentamista puuhaaville. Mikä sen mukavampaa kuin aloittaa rakentaminen, ja nautiskella eri vuodenajoista omassa tuvassa!
Sähkötön mökki ja lämpötilan vaihtelu
Fundeerataanpas tässä jutussa mökkiä, johon ei tule jatkuvaa lämmitystä, vaan tarkoitus on asustella pääosin keväästä syksyyn. Äkkiä ajateltuna tuollaisella rakennuksella ei ole vaatimuksia, pykätään vaan äkkiä seinät ja katto sekä lattia. Laitetaan vähän fylliä rakenteisiin ja kannetaan vielä kamiina sisään, niin kaikki on hyvin.
Vai onko se noin helppoa? Ja ei kai siinä nyt ole järkeä eristää kunnolla kesämökkiä, puhumattakaan että näperrellään huolellisesti ilmansulkujen asennuksen kanssa. Joskus ajateltiin noin, mutta onneksi moni asia on muuttunut ja rakennukset tehdään kunnolla. Tuvat lämpöeristetään ja niistä pyritään tekemään myös ilmatiiviitä, jotta ei tuulisi varpaisiin.
Sitten itse asiaan. Suomessa rakennetaan ja peruskorjataan lukematon määrä talvet kylmillään olevia mökkejä, joita lämmitetään satunnaisesti keväisin ja syksyisin, joskus myös talvella. Lämpötilavaihtelut voivat olla suuria, siksi hengittävä rakenne on hyvä valinta ja toimii juuri näissä kohteissa erinomaisesti.
Hengittävä rakenne toimii
Keväällä ja syksyllä ulkona on usein lämpimämpää kuin sisällä mökissä, joten kosteusvirta on sisäänpäin. Tullessasi mökille lämmität tilaa reippaasti viikonlopun ja kosteusvirta kääntyykin ulospäin. Viikonlopun jälkeen tupa taas jäähtyy ja taas kosteus pyrkii sisään päin. Tässä se jutun juuri piileekin: – Hengittävä, puuaineinen rakenne toimii, vaikka lämpötilat vaihtelevat suuresti. Oikein tehdyissä rakenteissa ei ole pintaa, mihin kosteus voisi tiivistyä, vaan puuaineiset materiaalit sitovat, siirtävät ja luovuttavat kosteutta. Viisas tuo luontoäiti, tuossa runossakin sanottiin että ”kaikki parhaimmat tavarat kesää varten varmistettu”.
Ulkoseinien eristys
Ulkoseinät tehdään joko rankarakenteisina tai ohuesta hirrestä. Hirsiseinää ei eristetä, joten kirjoitan tässä ainoastaan rankarakenteen eristämistä. Yleisesti käytetty eristepaksuus on 100 mm Ekovillalevyä, joskus jopa 150 mm. Rungon ulkopuolelle asennetaan esim. puukuituinen Tuulileijonalevy, tiiviisti myös nurkkiin. Sisäpuolelle, Ekovillalevyn päälle tulee Ekovilla X Reno ilmansulku, joka on tarkoitettu juuri ohuille eristepaksuuksille. Sisäverhoukseen käy vahattu paneeli soveltuen erinomaisesti hengittävään rakenteeseen.
Yläpohjan eristys
Yläpohja on joko palkki- tai ristikkorakenteinen. Ristikkoyläpohjaan voi eristeen puhaltaa myös itse, Ekovilla IA-villat ja kone löytyy rautakauppiaaltasi. Palkkiyläpohjaan soveltuu sekä Ekovillalevy että Ekovillan puhallusvilla. Usein kysytään, että mikä on oikea eristepaksuus yläpohjassa. Vastaus on, että kylmää vastaan riittää 150 mm, mutta hellekesänä 300 milliäkään ei ole pahitteeksi. Kuulostaa hassulta, mutta totta se on, kesäkuumalla tupa ei kuumene alkuunkaan niin nopeasti yön jälkeen, kun eristettä on reilusti.
Rossialapohjan eristys
Mökkeihin tehdään useasti rossialapohja, jonka alapintaan soveltuu mainiosti puukuituiset Tuulileijona tai Runkoleijona tuulensuojalevyt. Lattiapalkkien välit täytetään joko Ekovillan puhallusvillalla tai Ekovillalevyllä, eristepaksuus voi olla 100-150 mm. Ilmansulku asennetaan eristeen päälle ja lopuksi lattialauta.
Rakenneoppaasta löydät vastauksia yleisimpiin rakenteita koskeviin kysymyksiin. Eristeiden asennuksen ohella ilmansulku kannattaa asentaa huolella. Jos sinulle kuitenkin jää jotakin epäselvää rakenteisiin tai eristeisiin liittyen, heitä empimättä kysymys nettisivun alanurkassa olevaan kysymysboxiin. Vastailen mielelläni!
Artikkelin kirjoitti Ilkka Romppainen