Yläpohjan eristys rintamamiestaloon

Lupasin edellisessä blogissa, että jatkossa käsitellään jo ihan konkreettisia lisäeristyskohteita. No sitäkin, mutta asiakkaalla on niin mielenkiintoinen tapaus rintamamiestalossaan, että ajattelin ottaa sen tähän alkuun tarkasteltavaksi. Pelkissä lisäeristyksissä, mutta varsinkin korjauskohteissa on syytä ottaa tarkoin huomioon rakenteiden erityispiirteet ja myös puutteet. Mitä huolellisemmin kartoitus suoritetaan, sen parempaan lopputulokseen päästään. Mikä onkaan parempaa, kuin huolehtia että rahaa ei karkaa ullakon kautta harakoille ja tehdä se vielä turvallisesti rakenteiden toimivuutta vaarantamatta!

Asiakkaamme on eristämässä rintamamiestaloa ja tiedustelee:

Suunnittelen eristäväni 50-luvun pientalon yläpohjan Ekovillalevyllä, jota oli tarkoitus laittaa 250 mm paksusti. Taloon on uusittu tiilikatto aluskatteineen joitakin vuosia sitten. Kattoremontissa poistettiin vanhan katon aluskatteena ollut huopa ja sen alapuolelta umpilaudoituksesta vioittuneet laudat, puskusaumalla olevat ehjät laudat jätettiin kattoon.

Uusi yläpohjarakenne olisi katon vinolla osalla seuraava:

– sisäverhouslevy tai -paneeli
– koolaus ja ilmaväli
– Ekovilla X5 ilmansulku
– Ekovillalevy 250 mm
– vanha umpilaudoitus
– tuuletusväli
– aluskate
– tuuletusväli 32 mm
– ruodelaudat
– kattotiilet

Umpilaudoituksen yläpuolella on siis tuuletusväli, mutta alapuolelle sitä on hankala järjestää katon ja seinän liittymäkohdan rakenteen sekä huonekorkeuden vuoksi.

Onko rakenteessa riski, että sisäilmasta diffuusion avulla siirtyvä kosteus tiivistyy umpilaudoituksen alapintaan?

Ilkka Ekovillasta vastaa:

Tällaiset kohteet kannattaa tarkastella aina tapauskohtaisesti, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Ekovillaa käytettäessä tiivistymisriskiä ei ole, vaikka periaatteessa rakenteen pitäisi harveta vesihöyryn läpäisevyyden suhteen ulospäin. Teoreettisesti tarkasteltuna joillakin laskentaohjelmilla voi rakenteessa näkyä hetkellistä tiivistymistä, mutta kyseiset ohjelmat eivät huomioi puukuidun kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta.

Laudan pinta ja eriste ovat kumpikin kosteutta sitovaa puuainesta ja siksi tiivistymisriski on erittäin vähäinen. Koska aluslaudat on asennettu puskusaumalla, ei rakenteen yläpinta ole kovinkaan tiivis vesihöyryn suhteen.

Yläpohjarakenteen tuulensuojausta ajatellen laudoitus on harvahko, siksi hyvän lämmöneristyksen kannalta on järkevää asentaa laudoitusta vasten tuulensuojalevy. Soveltuva tuote on 12 mm:n Tuulileijona, joka on puukuidusta valmistettu hengittävä tuulensuoja. Eristeen lämpimälle puolelle asennetaan Ekovilla X5 ilmansulku 300 mm limityksellä. Ilmansulun asentamisessa kannattaa olla erityisen huolellinen, jotta ilmavuodoilta vältytään.

Artikkelin kirjoitti Ilkka Romppainen