Lisäeristys yläpohjaan tuo selviä kustannussäästöjä lämmityskustannuksissa ja on taloudellisesti kannattava investointi lähes aina. Lisäeristyksestä on kuitenkin myös muuta hyötyä – energiatehokkuusluokan parantuminen energiatodistuksessa voi nostaa asunnon arvoa myyntitilanteessa. Myynnin yhteydessä rakennukselle on nimittäin laadittava energiatodistus joka tapauksessa, ja ostaja saattaa arvostaa parempaa energiatehokkuusluokkaa.
Osa pankeista tarjoaa edullisempia lainaehtoja ns. vihreille lainoille. Edullisempia lainaehtoja myönnetään A- ja B-energiatehokkuusluokan rakennusten asuntolainoille, mikä voi nostaa näiden rakennusten arvoa ja mahdollistaa korkeamman pyyntihinnan tai helpottaa ostajan löytämistä.
Tässä artikkelissa arvioimme energiatodistuslaskennan laskentasääntöjä noudattaen, miten yläpohjan lisäeristys vaikuttaa lämmityskustannuksiin, energiatehokkuusluokkaan ja energiankulutuksen ilmastopäästöihin. Artikkelin lopusta löydät lisätietoa laskennan oletusarvoista ja energiatodistuksesta sekä selityksiä termeille, kuten U-arvo, E-luku, energiatehokkuusluokka, hiilidioksidiekvivalentti.
Yläpohjan lisäeristyksen vaikutus energialuokkaan, lämmityskustannuksiin ja kasvihuonekaasupäästöihin omakotitalossa
Ekovillan puhallusvillalla voidaan lisäeristää vanhojen rakennusten yläpohjat tehokkaasti, sillä hienojakoinen eriste tunkeutuu hyvin rakenteisiin. Tämän artikkelin laskelmissa on valittu lisäeristyksen tuoma uusi eristystaso vastaamaan tismalleen uudisrakentamisen vertailutasoa, U-arvoa 0,09.
Alla oleviin taulukoihin on laskettu kuinka paljon eri ikäisten, 106 m2 suorasähkölämmitteisten omakotitalojen energiatodistuksien E-luku ja energiatehokkuusluokka paranisivat yläpohjan lisäeristyksellä – sekä mitkä olisivat vaikutukset lämmityskustannuksiin ja energiankulutuksen ilmastopäästöihin.
Eri ikäiset rakennukset erosivat laskennassa toisistaan vain rakenteiden lämmöneristävyyksiltään.
| Yläpohjan U-arvo | E-luku | Energialuokka | |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1975 | 0,47 → 0,09 | 446 → 369 | F → E |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1978 | 0,35 → 0,09 | 370 → 318 | E → E |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1985 | 0,29 → 0,09 | 302 → 262 | E → D |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1990 | 0,22 → 0,09 | 264 → 239 | D → D |
| Yläpohjan U-arvo | Lämmityskustannukset (€/v) | Ilmastopäästöt (kg CO2e/v) | |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1975 | 0,47 → 0,09 | -819 | -464 |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1978 | 0,35 → 0,09 | -557 | -316 |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1985 | 0,29 → 0,09 | -425 | -241 |
| Rakennuksen valmistumisvuosi 1990 | 0,22 → 0,09 | -274 | -155 |
Rakennuksen valmistumisvuosi 1975. Jos yläpohjan U-arvoa parannettaisiin luvusta 0,47 lukuun 0,09:
- E-luku putoaisi 77 yksikköä.
- Energiatehokkuusluokka paranisi F-luokasta E-luokkaan.
- Lämmityskustannuksissa säästöä kertyisi 819 euroa vuodessa.
- Energiankulutuksen ilmastopäästöt vähenisivät 464 hiilidioksidiekvivalenttikiloa / vuosi.
Rakennuksen valmistumisvuosi 1978. Jos yläpohjan U-arvoa parannettaisiin luvusta 0,35 lukuun 0,09:
- E-luku putoaisi 52 yksikköä.
- Energiatehokkuusluokka paranisi E-luokan yläpäästä alapäähän.
- Lämmityskustannuksissa säästöä kertyisi 557 euroa vuodessa.
- Energiankulutuksen ilmastopäästöt vähenisivät lähes 316 hiilidioksidiekvivalenttikiloa / vuosi.
Rakennuksen valmistumisvuosi 1985. Jos yläpohjan U-arvoa parannettaisiin luvusta 0,29 lukuun 0,09:
- E-luku putoaisi 40 yksikköä.
- Energiatehokkuusluokka paranisi E-luokasta D-luokkaan.
- Lämmityskustannuksissa säästöä kertyisi 425 euroa vuodessa.
- Energiankulutuksen ilmastopäästöt vähenisivät lähes 241 hiilidioksidiekvivalenttikiloa / vuosi.
Rakennuksen valmistumisvuosi 1990. Jos yläpohjan U-arvoa parannettaisiin luvusta 0,22 lukuun 0,09:
- E-luku putoaisi 25 yksikköä.
- Energiatehokkuusluokka paranisi D-luokan yläpäästä alapäähän.
- Lämmityskustannuksissa säästöä kertyisi 274 euroa vuodessa.
- Energiankulutuksen ilmastopäästöt vähenisivät lähes 241 hiilidioksidiekvivalenttikiloa / vuosi.
Laskennan taustatietoja
Pohjana laskelmille toimi todellinen 1980-luvulla rakennettu, sähkölämmitteinen, lämmitetyltä nettoalaltaan 106 m2 omakotitalo. Pohjana toimivaa omakotitaloa muutettiin aina vain rakenteiden (yläpohja, alapohja, ulkoseinät, ovet, ikkunat) lämmöneristävyyden osalta – vastaamaan rakennusvuoteen perustuvia vertailuarvoja.
Sähkön hinnaksi arvioitiin 0,12 €/kWh ja sähkön päästökertoimeksi 0,068 kg CO2e/kWh (Ympäristöministeriön virallinen kerroin vuodelle 2025, ajankohtana 14.8.2025).
Energiankulutuksen laskenta suoritettiin 14.8.2025 voimassa olleiden energiatodistuksen laadinnan laskentasääntöjen mukaan. Laskelmista vastasi E-Laskelmat Oy.
Termejä
Energiatodistus on laaja laskelma rakennuksen energiatehokkuudesta, jossa huomioidaan mm. rakenteiden lämmöneristävyys, rakenteiden pinta-alat, lämmitysmuoto ja esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän ominaisuudet. Energiatodistus on laadittava nykylainsäädännön ja asetusten mukaan vanhalle rakennukselle viimeistään silloin, kun rakennus myydään tai vuokrataan – tiettyjä harvinaisia poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
E-luku tarkoittaa rakennuksen vuotuista energiankulutusta lämmitettyä nettoalaa kohden. Kulutus lasketaan niin, että eri energiamuotojen (esim. kaukolämpö, sähkö) kulutus painotetaan niiden energiamuotokertoimilla. E-luvun yksikkö on kWhE/(m²·vuosi). Sen tarkoitus on kuvata rakennuksen energiatehokkuutta mahdollisimman vertailukelpoisesti. Siksi laskennassa on vakioitu esimerkiksi sääolosuhteet ja rakennuksen käyttö, jotta lopputulos riippuu vain itse rakennuksesta – ei sen käyttäjistä tai sijainnista.
Energiatehokkuusluokka määräytyy E-luvun perusteella. Energiatehokkuusluokkia on A-G, joista A on paras ja G huonoin.
U-arvo kertoo, kuinka hyvin rakennuksen osa – kuten seinä, katto tai lattia – estää lämpöä karkaamasta ulos. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää. U-arvon yksikkö on W/(m²·K), ja se ilmaisee, kuinka monta wattia lämpöä karkaa yhden neliömetrin läpi yhden asteen lämpötilaerolla. Esimerkiksi U-arvo 1,0 tarkoittaa, että yhden asteen lämpötilaerolla yksi neliömetri rakennetta hukkaa yhden watin lämpötehoa. U-arvon pienentäminen esimerkiksi lisäeristyksellä vähentää suoraan rakennuksen lämpöhäviöitä ja siten myös energiankulutusta.
Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂e) on mittayksikkö, jota käytetään kuvaamaan eri kasvihuonekaasujen yhteisvaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Kaikki kasvihuonekaasut eivät lämmitä ilmastoa yhtä paljon – esimerkiksi metaani on ilmastolle paljon haitallisempi kuin hiilidioksidi. Hiilidioksidiekvivalentti ilmaisee, kuinka paljon tietyn kaasun päästö vastaa hiilidioksidin aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Kun päästöjä ilmoitetaan esimerkiksi yksikkönä kg CO₂e, se kertoo, kuinka monta kilogrammaa hiilidioksidia vastaava ilmastovaikutus syntyy. Yksikköä käytetään esimerkiksi rakennusten, tuotteiden ja energiankäytön ilmastopäästöjen vertailussa.